< Takaisin

Kaukolämpö kuntoon – vinkkejä taloyhtiön lämmityskustannusten pienentämiseksi

 

Kaukolämpöyhtiöt heiluttelevat kaukolämmön hintaa suuntaan, jos toiseen. Helsingissä Helen on nostanut kaukolämmön hintaa rajusti, joka saa taloyhtiöt mietteliääksi ja budjetit uusiksi. Mitä avuksi tuolle kaukolämpöä käyttävälle taloyhtiölle, joka haluaa pienentää kulutustaan? Tässä muutama vinkki, joilla kaukolämmön käyttöä voi tehostaa ja saada kulutusta pienemmäksi. Alla vinkkejä sekä linkkejä eri toimijoihin, joita varmasti löytyy muitakin.

 

Lämmitysjärjestelmä

Huonelämpötilojen seuranta on tärkeää, jotta tietäisimme, toimiiko lämmitysjärjestelmä oikein ja kustannustehokkaasti. Asuntojen lämpötilaksi tulisi riittää maksimissaan 21–22 °C. Lämmitysjärjestelmän toimiessa oikein, tulisi kaikissa huoneistoissa olla tasainen lämpötila riippumatta ulkolämpötilasta.

Vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä pattereille menevän veden lämpötilaa säädetään automatiikalla ulkolämpötilan mukaan, puhutaankin säätökäyrästä. Mitä kylmempi ilma ulkona on, sitä korkeampi on patterille menevän veden lämpötila. Tavoite on, että huonelämpötila pysyy aina samana.

Mikäli sisälämpötilat vaihtelevat eri puolella kiinteistöä, on se oire järjestelmän epätasapainosta. Järjestämässä olevat venttiilit ja myös termostaatit ikääntyessään eivät enää toimi halutusti.

Vesikiertoisen patterilämmitysjärjestelmän tekniset käyttöiät ovat venttiilien ja termostaattien osalta noin 15–20 vuotta. Kaukolämmön lämpökeskuksen käyttöikänä pidetään noin 20–25 vuotta.

Kannattaa tiedostaa se tosiseikka, että pelkkä lämmönlähteen vaihtaminen vaikkapa maalämpöön ei kuitenkaan korjaa lämmitysjärjestelmässä olevia vikoja ja puutteita, joita järjestelmään tulee varmasti teknisen elinkaarensa päässä.

 

Patteritermostaatit

Patteriventtiileissä on asuintiloissa termostaatit. Termostaatin tehtävänä on tunnustella huonelämpötilaa ja reagoida muuttuviin sisäolosuhteisiin siten, että huonelämpötila pysyy asetetussa arvossaan.

Markkinoilla on älykkäämpiä termostaatteja, jotka antavat mahdollisuuksia parempaan huonelämpötilan säätöön. Mikäli aktiivisuutta löytyy esimerkiksi yölämpötilan pudotuksiin niin sitä voisi tehdä älykkäämmällä termostaatilla.

 

Älykäs lämmönsäätö

Jos lämmönsäädön säätökäyrä on pielessä, niin se voi näkyä siten, että asunnoissa on liian lämmintä aina tai vain joissakin ulkolämpötiloissa. Yhtenä ongelmana lämmönsäädössä on ennakointi muuttuviin ulkolämpötilaolosuhteisiin, kuten missä vaiheessa tulisi nostaa lämpöä esim. yöksi, jolloin olisi tulossa pakkanen tai päinvastoin? Tuohon ongelmaan ei kykene perinteinen säätökäyrä vastaamaan.

Älykäs lämmityksen säätöautomatiikkaa ottaa huomioon niin asuntojen lämpötilat kuin säämuutokset säätäessään lämmitystä. Älykkäämmän automatiikan yksi suurista viisauksista onkin tieto olemassa olevasta sisälämpötilasta. Älykkääseen kaukolämpötaloon kuuluu jatkuva seuranta lämmityksestä ja tulosten mukainen säätö sekä kulutuksen seuranta. Älykkään lämmitysjärjestelmän ylläpidon ja seurannan voi jättää ammattilaiselle, joka myös osaa laitteen tarvittaessa huoltaa.

 

Kaukolämmön alajakokeskus eli lämmönjakokeskus

Kaukolämmön lämmönjakokeskus siirtää kaukolämpöyhtiön vedestä lämmön taloyhtiön omaan lämmitysjärjestelmään siirtimien avulla. Lämmönjakokeskuksien tekniikassa on tapahtunut kehitystä siten, että lämpö voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi mm. väliottokytkennällä ja älykkäällä lämmönsäädöllä. Lisäksi siirtimeen on valittavissa mahdollisuus lisätä heti tai myöhemmin esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu eli silloin puhutaankin hybridi järjestelmästä.

 

Poistoilmalämpöpumppu

Hypridi lämmönjakokeskukseen voi liittää eri lämmönlähteitä, jotka täydentävät kaukolämpöä. Yksi hyvä ratkaisu on poistoilmalämpöpumppu eli PILP. Poistoilmasta otetaan lämpöä talteen koneellisesta poistoilmanvaihdosta ja käytetään saatu lämpö hyödyksi lämpökeskuksessa. Poistoilmassa on tarjolla kesät talvet huonelämpöistä ilmaa, jonka lämpöenergia karkaa hukkaan, ellei sitä oteta talteen. Jäsensivuiltamme kannattaa hakea PILP opas, jossa kerrotaan mm. poistoilmalämpöpumppuratkaisun hankintaprosessi.

 

Loppuyhteenveto

Vaihtoehtoja on hyvin tarjolla myös kaukolämmitettyyn taloyhtiöön. Välttämättä lämmityslähdettä ei tarvitse vaihtaa, vaan nykyistä järjestelmää voidaan tehostaa ja jalostaa järkevämmäksi. Nykyisen järjestelmän tehostaminen on varmasti helpoin sekä nopein tapa leikata ylimääräistä kulutusta ja saada säästöpotentiaali käyttöön. Ylimääräisen kulutuksen leikkaaminen näkyy parempana sisäilmana ja viihtyvyytenä asumisessa.

Kannattaa muistaa suunnitteluttaa kaikki hankkeet joihin taloyhtiö on ryhtymässä. Hyvä suunniteltu antaa selkärangan hankkeelle. Ilman suunnittelua voi joutua pulaan hankkeensa kanssa.

Tekniikka voi olla hankalaselkoista varsinkin tekniikkaa tuntemattomalle taloyhtiön päättäjälle. Jos tämä kirjoitus vaikuttaa hankalalta jargonilta, niin suosittelen hankkimaan kirjasen, Taloyhtiön hallituksen ABC, jossa on kerrottu talotekniikasta selkokielellä.

 

Hyödyllisiä linkkejä:
Kiinteistöliiton sivuilta löytyy PILP-opas 
Talotekniikkainfo.fi  70-luvun kerrostalon energiaremontti –video
Älykkäät termostaatit Danfoss ja palvelut Wattinen
Kaukolämpöyhtiöiden omat palvelut energiatehokkuuteen Fortum ja Helen
Kaukolämmön alajakokeskukset HögforsGST ja HypridLTO

 

------------------------------------------------------------------------

Lvi-asiantuntija arto.kemppainen@lvirakennuttaja.fi - p. 040 5551520