< Takaisin

Millä nopeilla toimilla saa helpotusta lämmityskustannuksiin?

 

Energianhinnan nousu on saanut monet taloyhtiöt miettimään toimia, joilla kustannuksia voitaisiin hillitä. Tarjolla on monenlaista vaihtoehtoa, joista monet vaativat isoja investointeja eivätkä toteudu nopeasti, kuten lämmönlähteen vaihtaminen.

 

Mikäli kiinteistö on kaukolämmössä, kannattaa katsoa tulevaa hintapainetta kaukolämpöyhtiön tuotannon päästä. Jos kaukolämpöä tuotetaan maakaasulla ja kivihiilellä, voi varmuudella sanoa, että hinta varmasti kohoaa. Jos taas kaukolämmön tuotanto perustuu jätteeseen tai puuhun ja sen erilaisiin jakeisiin, hinnankorotusten pitäisi olla maltillisia tai niitä ei pitäisi tulla lainkaan. Oman paikkakunnan kaukolämmön tuotannon tietoja voi tarkastella klpaastolaskuri.fi-sivustolta tai kysymällä kaukolämpöyhtiöstä.

 

Nopeat toimet energiankulutuksen vähentämiseen alkavat tiedostamalla ongelmakohdat. Ne taas löytyvät seuraamalla lämmitysjärjestelmän toimintaa. Jos huonelämpötilat ovat liian korkealla tasolla tai epätasaiset eri huoneistoissa, viittaisi se lämmitysjärjestelmän epätasapainoon.

 

Lämmitysverkoston epätasapaino ilmenee yleensä epätasaisina lämpötiloina. Epätasapainossa olevassa lämmitysverkostossa yli lämmitetään yleensä osaa asunnoista. Lämmön säätö tapahtuu tällöin yleensä kylmimmän asunnon mukaan, jolloin muualla lämpötilat karkaavat.

 

Patteriventtiilien ikääntyessä niiden toiminta ei ole enää luotettavaa. Venttiilit ja niihin liitetyt termostaatit ovat usein samaan aikaan vaihdettuja, joten molemmat kannattaa myös uusia yhtä aikaa. Venttiilejä uusittaessa kannattaa miettiä asennettavaksi uudenlaisia dynaamisia venttiilejä, jotka pitävät verkoston tasapainoa yllä.

 

Termostaateiksi kannattaa miettiä älytermostaatteja. Niitä voidaan ohjelmoida ja laskea lämpötiloja aikaohjelman mukaan. Älytermostaatti on tarkempi ja osaa myös nostaa lämpötilaa nopeammin kuin perinteinen termostaatti.

 

Lämmönjakokeskuksen uusimistarve tulee yleensä 25 vuoden välein. Nykyiset lämpökeskukset ovat muutaman viime vuoden aikana kehittyneet siten, että niiden tehokkuus on parantunut ja automatiikkaa on tullut lisää. Uudet kaukolämpökeskukset ovat myös hybridikeskuksia, joita voidaan päivittää käyttämään myös muita lämmönlähteitä kaukolämmön lisäksi ja laajennuksen voi tehdä myöhemminkin.

 

Kaukolämpökeskuksen automatiikka kannattaa päivittää, vaikka uutta keskusta ei vaihtaisikaan. Uudessa lämmönsäätöautomatiikassa seurataan myös huonelämpötiloja perinteisen pelkän ulkolämpötilan lisäksi. Oppiva älykkyys automatiikassa kykenee ottamaan huomioon myös tulevat sääolot ja näin ennakoimaan tulevia säitä ajoissa. Pattereille menevän veden lämpötilaa voidaan laskea ennakkoon ottaen huomioon kiinteistön rakennusmassan hitaus – näin saadaan selvää säästöä.

 

”Mistä näitä saa” on varmaankin seuraava kysymys. Insinööriin tai konsulttitoimistoon kannattaa olla yhteydessä. On syytä valita sellainen kuppani, joka pystyy laatimaan suunnitelmat sekä suunnitelma-asiakirjoilla kilpailuttamaan ja valvomaan urakan. Lisäksi kannattaa miettiä automatiikkatoimijan valintaa siten, että järjestelmän etäkäyttö ja energianseuranta on hallinnassa myös tulevaisuudessa. Helpoimmillaan lämmönjakokeskuksen uusimisen saa hankittua lämpökeskusten valmistajalta ja venttiilien uusinnan putkiliikkeeltä. Tätäkin kannattaa harkita varsinkin silloin, kun järjestelmä vaikuttaa olevan muuten kunnossa.

 

Edellä mainittuja toimenpiteitä pitäisin normaalina kunnossapitona ja hyvänä kiinteistönpitona. Olen myös sitä mieltä, että tämänkaltaiset säästöön ja parempaan sisäilmaan tähtäävät toimet kannattaa tehdä – vieläpä nopeutetusti siten, ettei enää tilata eri selvityksiä ja raportteja, vaan ruvetaan jo suoraan lvi-suunnittelijan kanssa viemään asiaa eteenpäin.

 

--------------------------------------------------------------------------------------------

Lvi-asiantuntija arto.kemppainen@lvirakennuttaja.fi - p. 040 5551520